Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen ja tämän hetkisen tiedon mukaan etunenässä syksystä 2016 alkaen sähköistyvät saksan ylioppilaskokeet ovat herättäneet paljon keskustelua – yhtä aikaa innostusta ja ahdistusta siitä, että uudet tuulet puhaltavat. Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Millaisia uudet koetehtävät ovat? Millä laitteella koe tehdään? Miten koetta valvotaan? Muun muassa näitä kysymyksiä moni saksanopettaja kollegoidensa kanssa pohtii.
Sillä aikaa kun varsinaiset sähköisen ylioppilaskokeen koetehtävät vielä hakevat muotoaan mm. Digabi.fi ja Ideabi.fi -sivustojen avulla ja ratkaisut yllä mainittuihin kysymyksiin selviävät, voi sähköisiä kokeita harjoitella omien opiskelija- ja oppilasryhmiensä kanssa ilmaisilla sovelluksilla, joiden käyttö onnistuu päätelaitteesta riippumatta: älypuhelin, tabletti, läppäri tai pöytäkone voidaan valjastaa sähköisen arvioinnin päätelaitteeksi jo nyt.
Omien saksan ja englannin opetusryhmieni kanssa käytän kurssien oppimisympäristönä useimmiten Edmodoa, jossa myös suurin osa sähköisestä arvioinnista tapahtuu; joko portfoliomuotoisena tai portfolion ja sähköisten kokeiden yhteistuotoksena. Pienempiin testeihin käytän myös Socrative– ja Kahoot -sovelluksia. Lukiolaisilla on jokaisella koulumme puolesta henkilökohtaisessa opiskelukäytössään iPadit, yläkoululaisten kanssa käytän oppilaiden omia älypuhelimia, koulun atk-luokkia tai läppärikärryjä. Se, että koulu on tietoteknisesti hyvin varusteltu, helpottaa sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä ja sähköisen arvioinnin toteuttamista, mutta pienelläkin laitekannalla ja oppijoiden omilla laitteilla pääsee hyvin alkuun.
Esimerkkejä sähköiseen arviointiin soveltuvista ilmaisohjelmista:
- Pienet testit (esim. sanakokeet, rakennetestit)
- Edmodo
- Google Drive (kyselylomake)
- Kahoot
- Moodle
- Socrative
- Portfolioarviointi ja laajemmat sähköiset kokeet
- Edmodo
- blogit
- Google Drive (kyselylomake, asiakirjat)
- Moodle
- wikit
Kirjautumista vaativiin sovelluksiin on ikärajat huomioiden muistettava pyytää lupa huoltajilta.
Seuraavat sähköiseen arviointiin liittyvät usein kysyttyjen kysymysten vastaukset pätevät erityisesti Edmodo-sovellukseen, mutta samoja ominaisuuksia löytyy myös muista mainituista sovelluksista.
Mitä etua sähköiseen arviointiin siirtymisestä on perinteisiin paperikokeisiin verrattuna?
Sähköisen arvioinnin ehdoton etu perinteisiin paperikokeisiin nähden on mielestäni monimediaisuus, jonka sähköinen ympäristö mahdollistaa. Kokeisiin saa upotettua ääni- ja videomateriaalia, johon perustuvia tehtäviä oppija voi omassa tahdissaan ja itse tarvittaessa tauottaen tehdä. Erilaiset aineistopohjaiset tehtävät tai tiedonhakutehtävät ovat helposti toteutettavissa. Suullisia tehtäviä on helppo laittaa osaksi koetta ja ne palautuvat kokeen osana opettajalle.
Opettajan näkökulmasta arviointia helpottaa se, että tekniikka vapauttaa opettajan työaikaa ns. turhan työn tekemiseltä; monivalinta-, oikein/väärin-, yhdistely- ja aukkotehtävät korjautuvat automaattisesti opettajan kokeen laadintavaiheessa syöttämien tietojen mukaisesti. Vapaata tuottamista vaativat tehtävät opettaja arvioi ja pisteyttää itse. Yhteenvedosta opettaja näkee kaikki kokeet arvioituaan esimerkiksi suoraan sen, missä tehtävissä oppijoilla oli eniten ongelmia ja voi ottaa nämä asiat oppitunnilla esille. Lisäksi sovellus laskee kokonaispistemäärään automaattisesti opettajan pisteyttäessä tehtäviä. Näin ollen opettajan aikaa vapautuu mekaanisten tehtävien korjaamiselta ja pisteiden laskemiselta muihin tehtäviin.
Oppijalla sähköisesti tehdyt kokeet ja opettajan antamat palautteet säilyvät sähköisessä muodossa tallessa ja niihin on helppo palata myöhemmin. Sähköisiä oppimisympäristöjä käyttäessään ja sähköisiä kokeita tehdessään oppijan tietoteknisen valmiudet, mm. tiedonhakutaidot ja näppäimistöllä kirjoittaminen paranevat. Oppijat ovat myös motivoituneempia sähköisten kokeiden tekemiseen paperikokeisiin verrattuna – useimmat siitä syystä, että kirjoittavat nopeammin näppäimistöllä kuin kynällä ja sähköistä tuotoksen muokkaaminen on helpompaa kuin kynän ja kumin kanssa paperilla työskennellessä. Kynällä kirjoittamisen taitoa ei toki saa unohtaa, mutta nykyarkielämää miettiessä ei tule mieleen kovinkaan montaa tilannetta, joissa käsin kirjoittaminen olisi ensisijainen vaihtoehto; sähköpostit, tekstiviestit, kauppalistat, esseet ja artikkelit kirjoitetaan kaikki nykyisin näppäimistöllä.
Miten sähköisiä kokeita valvotaan?
Yksilökoetilanteessa kokeissa pätevät samat säännöt kuin paperikokeissakin; jokainen keskittyy omaan työhönsä ja saa käyttää sovittuja sovelluksia, kokeesta riippuen tietoa tarvitsee hakea myös internetistä tai toisissa kokeissa internetin käyttö on rajattu. Opettaja määrittää kokeessa sallitut apuvälineet ja sivustot yhtä lailla kuin paperikokeissa sallitut materiaalit.
Atk-luokassa tehtävää sähköistä koetta on helppo valvoa luokan takaa. Myös koesovellukseen asetettu aikaraja kokeen tekemiselle toimii hyvänä valvojana. iPadeilla tehtäessä iPadit voi lukita ohjatun käytön tilaan, jolloin oppija ei pääse koesovelluksesta omiin muistiinpanoihinsa tai muihin sovelluksiin jos opettaja tämän haluaa estää.
Mitä jos tekniikka pettää?
Kuten opetustyössä yleensäkin, opettajan epävarmuuden sietokykyä ja improvisaatiotaitoja kaivataan myös jos netti kaatuu tai tabletin akku loppuu kesken sähköisen kokeen. Itselläni on usein muutama paperiversio printattuna sähköisestä kokeesta siltä varalta, että jonkun päätelaitteeseen tulee jotakin vikaa ja koeohjeen yhteydessä muistutan aina akun lataamisesta ennen koetta. Toisaalta, yhdenkään oppijan arvosana ei koskaan perustu yksittäiseen kokeeseen, joten mitään katastrofaalista ei sinänsä pääse tapahtumaan.
Riittävätkö tietotekniset taitoni?
Sähköiseen arviointiin siirtymistä ei kannata pelätä siksi, että kokisi omien tietoteknisten taitojensa olevan riittämättömät. Kaikkiin ohjelmiin löytyy opasvideoita internetistä ja kun oppii käyttämään yhtä, osaa suurella todennäköisyydellä käyttää muitakin vastaavia sovelluksia, koska toimintaperiaatteet ovat hyvin samankaltaisia. Koko pakkaa ei myöskään tarvitse sekoittaa kerralla: ensin voi sähköistää omia perinteisiä paperikokeitaan sellaisinaan ja lähteä vasta sitten lisäämään mukaan uudenlaisia tehtävätyyppejä, videota, suullisia tehtäviä jne. kun on rauhassa ottanut sovelluksen oppijoiden kanssa haltuun. Samat sovellukset sopivat myös muuhun kuin kokeiden laatimiseen; esimerkiksi erilaiset kertauspelit, ryhmä- ja parityöt, suullisten ja kirjallisten kotitehtävien palautukset, itsearviointi ja vertaisarviointi sekä portfoliotyöskentely onnistuvat työkaluilla helposti. Etenee sitten pienin askelin tai isoin harppauksin, aina on uskallettava ottaa ensimmäinen askel.
Rohkeutta, riemua ja sähköä saksan tunneille!
Heidi Östring
saksan ja englannin kielten lehtori
Tampereen yliopiston normaalikoulu
heidi.ostring(a)uta.fi
