Pitkän saksan kirjallinen syksy 2014

SAT Herbst 2014

Yleistä:

Haastava koe. Monivalinnoissa tekstin saattoi ymmärtää täysin, mutta vastausvaihtoehtoja ei enää ymmärtänytkään. Avokysymyksissä oli myös tuntemattomia sanoja. Kysymyksen e kohdalla oli vaikea ymmärtää, millaista vastausta haettiin.

 

a.

  • Se tuo kunnioitusta häntä kohtaan, mutta kansainvälisesti kaikki eivät tiedä alkukirjaimien merkitystä. 1p
  • Dr luo arvostusta, mutta ulkomailla, jossa sitä ei käytetä, voi sekaantua sukunimen alkukirjaimiksi 2p
  • Positiivista on, että siitä saa tiedon, että henkilö on osaava tohtori. Kirjaimet “Dr” sekoitetaan usein sukunimen. 2p
  • Tohtorinarvo passissa voi aiheuttaa sekannusta, jos sitä käytetään väärin ja että lyhennys voi sekoittua perheen nimeen ja arvo on helposti nähtävillä, kun sitä tarvitaan    1p
  • Tohtorin arvo lukee passissa tietyn oletusarvon vuoksi. Se voi johtaa sekaannukseen, jos ”Dr.” luetaan henkilön sukunimen alkukirjaimiksi. 1p
  • Merkintä passissa kertoo tietystä arvostuksesta. Kirjaimia ”Dr.” voidaan pitää sukunimen alkukirjaimina. 2p

 

b.

  • huomaa onko myrkyllisiä aineita lähistössä ja ilmoittaa asiasta heti tiedettyään. 2p
  • Suojakäsineet havaitsevat ja varoittavat ilmassa olevista myrkyistä. 2p
  • Käsine ilmoittaa, jos ympäristössä on toksiinisia kaasuja. Käsine näyttää sen samantien.  1p
  • Suojakäsineistä tekevät turvallisemman uusi tekstiili ja ne pysyvät puhtaina sekä ne ovat ympäristöystävällisiä.   0p
  • Suojakäsine tunnistaa, onko ympäröivässä ilmassa myrkyllisiä aineita. Käsineiden materiaali ilmoittaa siitä heti. 2p
  • Suojakäsineet havaitsevat, onko ympäröivässä ilmassa myrkyllisiä aineita. Jos on, niin käsineet ilmoittavat asiasta. 2p

 

c.

  • Pupilli suurenee kun aivoja tarvitaan paljon, mitta pienenee kun aivojen työkapasiteetti ylittää 125 prosenttia normaalista kapasiteetistaan. 2p
  • Pupilli kasvaa muistin rasituksen aikana, mutta supistuu taas ylirasittuessa, eli normaalin kapasiteetin ylittyessä. 1p
  • Pupilli pienene, kun käytetään yli 125% normaalikapasiteetistä. Puilli suurenee, kun muistia rasitetaan.   2p
  • pupilli reagoi muistin rasitukseen sillä tavalla että se päästää valoa enemmään silmään ja se tuntuu jatkuvalta sekä pupilli suurenee samalla rasittuu valosta. 0p
  • Pupillit reagoivat muistin rasitukseen laajenemalla. Jos muistin kapasiteettia rasitetaan liikaa (yli 125 % normaalista), supistuvat pupillit jälleen. 2p
  • Pupilli laajenee muistia rasitettaessa. Kun muistia rasitetaan yli sen normaalin kapasiteetin, pupilli pienenee uudelleen. 1p

 

d.

  • Hirvien syödessään puiden latvat, puut eivät voineet kasvaa kunnolla. Hirvien vähentymisen myötä puut kasvavat kunnolla ja tuottavat marjoja karhuille. 1p
  • Vapitien katoamisessa puut voivat taas kasvaa, jolloin marjapensaat saavat lisää valoa. 1p
  • Koska hirviä ei ollut enään niin paljon syömässä puiden oksia, eikä marjapensaita, josta karhut syövät marjoja.  0p
  • Vapitihirvien  määren väheneminen johti karhujen ravinnon lisääntymiseen, sillä hirvet tiputtivat korkealla kasvaneita oksia alas ja he söivat vapitihirvien raatoja loppukesällä. 0p
  • Puut kasvoivat paremmin, kun oli vähemmän hirviä syömässä niitä. Täten puut alkoivat tuottaa enemmän hedelmiä, joita karhut syövät. 1p
  • Kun vapitihirvien lukumäärä väheni, pääsivät puut kasvamaan ja lisääntymään. Puiden lisääntyminen mahdollisti marjojen lisääntymisen. Marjat ovat karhujen tärkeä ravinnonlähde.   1p

 

e.

  • Ulkomaalaiset nuoret ovat valmiita jättämään kulttuurinsa taakseen ja todennäköisyys että he valmistuvat nopeasti on korkea. 2p
  • Ulkomaalaiset ovat valmiita jättämään oman kulttuurin. Hyvät todennäköisyydet, että he suorittavat koulun loppuun.   2p (olennaista on että suorittavat tutkinnon loppuun, ei se miten nopeasti he sen tekevät. Lisäksi ”zügig” on vaikea sana)
  • Kirjoittaja haluaisi antaa paikkoja ulkomaalaisille nuorille, sillä he oppisivat uutta kulttuuria siellä ja Saksassa on hyvät mahdollisuudet löytää työtä. 0p
  • Ammatillisia koulutuspaikkoja jää saksalaisilta yli, ja ulkomaalaiset valmistuvat yleensä nopeasti. 1p
  • Koska ulkomaalaiset uhraavat paljon tullessaan Saksaan opiskelemaan, joten on todennäköistä, että he pyrkivät valmistumaan nopeasti, eivätkä jää hyötymään Saksan rahallisesta tuesta. 2p
  • Löytääkseen koulutuspaikan Saksasta ulkomaalaiset jättävät jopa oman kulttuurinsa. He valmistuvat suhteellisen nopeasti. 2p

 

HUOM!

Kaksi kolmesta antaa täydet pisteet: opiskelevat loppuun/nopeasti, eivät joudu/jää valtion elätettäväksi, jättävät jopa oman kulttuurin taakseen (työryhmän ehdotus)

 

2.2

 

1.

  • Fürs Wochenende gibt es Hitze 2p
  • Zum Wochenende ist warm zu kommen 1p
  • Am Wochenende sollte es hitze geben 2p
  • Für das Wochenende ist hitze angesagt. 3p

 

2.

  • ob der Wetterraport stimmt 1p
  • ob die Luftraporten stimmt 1p
  • Wenn die Wetter vorhersage stimmt. 3p
  • Fals die Wetterforsage recht hat. 2p

 

3.

  • das gebe ich zu 3p
  • das …….ich 0p
  • dass gebe ich zu 3p
  • das gebe ich an. 2p

 

4.

  • Gib mir bitte die Zeitung 3p
  • Bitte sehr und gibt das Magazin für mich! 1p
  • könntest du mir bitte das Programm reichen. 2p
  • sei mal bitte nett und gib mir die Zeitung! 2p

 

5.

  • ob sie mit kommen möchten 3p
  • ob mögen sie mitkommen? 2p
  • ob sie mitkommen wollen 3p

2. Ein Unglück in den Ferien

Als man mich gefragt hat ob ich einen Zeitungsartikel in die Internetzeitung unserer Schule schreiben möchte, über ein historischer Ereignis, sagte ich sofort zu.

Das historichste Ereignis, dass mir passiert ist, war als ich mit meiner Familie in der Ferien nach Spanien geflogen sind. Ich war damals neun Jahre alt und mein großer Bruder elf Jahre alt. Alles passierte zwei Tage

bevor der Abreise zurück. Wir waren am Strand und ich und mein Bruder waren im Meer tauchen und suchten nach schönen Muscheln und Steinen.  Wir waren über einer Stunde im Meer und als wir aufhören wollten bemerkten wir, dass wir mehrere hundert Meter entfern vom Ufer waren. Das war eins der schrecklichsten Momenten die mir passiert sind. Ich hatte Angst und war sehr müde nachdem langen tauchen. Mein Bruder ermutigte mich sofort los zu schwimmen, aber ich war zu müde. Nach jeden zwanzig Metern musste ich pause halten. Und als wir am Strand ankamen stosten wir auf unsere Eltern die uns schon gesucht haben. Ich war glücklicher wie nie zuvor und beschlos dass ich nie mehr für so eine lange Zeit tauchen gehe.

185 Wörter

78p (hyviä rakenteita, vaihteleva sanasto, looginen aikamuoto, aiheen histooriallisuus?)

 

 

3. Geben oder nehmen

Man sagt das geben glücklicher macht als nehmen, aber ich bin der Meinung das es nicht so einfach ist. Ob geben besser als nehmen ist stämmt oft aus der Kultur. Auch die Situation und die Personen in der Situation machen ein Unterschied.

Einige Kulture finden Individualismus sehr wichtig während die anderen Gruppen und das allgemeine Wohlsein für wichtig halten. Bei manchen östlichen Kulturen wirdt alles verteilt, so das allen gut geht. Diese Idee ist im Westen nicht sehr üblich.

Weil kein Mänsch gleich ist, gibt es auch wächselne Persönligkeiten. Manche Leute finden teilen und geben wichtiger als andere. Viele sagen, das die mänge des Geschwisterns eine rolle hat, aber ich glaube das Aufziehung viel wichtiger ist.

Für mich selbst ist geben wichtiger als nähmen. Es kommt natürlich an die Situation an, aber ich fühle viel besser wan andere Mänschen froher sind. Um aber wirklich glücklich zu werden, muss ich beim Anfang mehr haben oder weniger brauchen. Das was ich ausgebe, muss den jenigen der was bekommt froher oder mindenstens so froh wirden als ich sälbst. So lange diese regeln stimmen, bin ich froher wann ich gebe.

185 Wörter

–  kirjoitusvirheet, sanavalinta, rakenteet

+ monipuolinen käsittely, hyvä sisältö                                                                 78 p

 

 

3.  Es wird behauptet, dass geben glücklicher als nehmen macht. Die Behauptung verstehe ich so: Hilfe oder Geld anderen zu geben macht glücklicher als Hilfe oder finanzielle Unterstützung zu bekommen. Ich bin teilweise derselben Meinung. Wenn man finanziell sehr gut zurechtkommt finde ich, dass man Andere helfen sollte. Z.B. die Entwicklungsländer in Afrika. Mit einer Geldspende kan man für die Menschen Medikamente oder Lebensmittel besorgen. Es macht einen sicher glücklich, wenn man weiβ, dass man das Leben von vielen Menschen gerettet hat.

Geben kan man aber auch anders! Ich bin davon überzeugt, dass viele Leute sich einsam fühlen, und Gesellschaft vermissen. Mich würde es auf  jeden Fall glücklich machen, wenn ich einen Tag in einem Altershaus arbeiten könnte. Ich würde nämlich wissen, dass mein Gesellschaft die alten Leute fröhlicher machen würde.

Jeder Mensch braucht manchmal Hilfe. Aus diesem Grund bin ich nur teilweise der Meinung, dass ”geben glücklicher macht als nehmen”. Man versteht die Bedeutung der Hilfe erst dann, wenn man sie selber braucht. Hilfe zu bekommen macht mich zu mindest immer sehr glücklich. Da verstehe ich auch wie wichtig es ist andere zu helfen.

Meiner Meinung nach gibt es keine Antwort auf die Frage, welches eine Person glücklicher macht: geben oder nehmen? Um Hilfe zu bekommen, muss man nämlich auch selber anderen behilflich sein.

204 Wörter                          90p

 

 

4. Heutzutage ist häufig, dass man einen Vorbereitungskurs besucht, falls man einen Studienplatz  an der Universität begehrt. Meiner Ansicht nach sind solche Kurse nichts anderes als Geldverschwendung.

Öfters verlangen die Veranstalter der Kurse unglaublich hohe Summen: die beliebtesten Kurse können sogar mehrere Tausend  Euro kosten. Dies benachteiligt die ärmeren Schüler, denn sie können sich nicht leisten, an solchen teuren Kursen teilzunehmen. Man sagt, das Studium sei kostenlos in Finnland. Es kann aber recht teuer werden, wenn man sich um einen Studienplatz bewirbt.

Oft nehmen nur solche Schüler an den Kursen teil, die hoch motiviert sind. Sie sind bereit, sich viel Mühe zu geben. Diese Schüler glauben, der Kurs sei der Grund dafür,

dass sie an die Universität aufgenommen wurden. In der Wirklichkeit spielt der Unterricht aber keine grosse Rolle.

Wenn ich mich nächsten Frühling für die Aufnahmeprüfungen vorbereite, werde ich das Geld lieber sparen als für einen sinnlosen Kurs ausgeben. Denn es ist auch möglich, einen Studienplatz an einer angesehenen Universität zu bekommen, auch wenn man keinen Vorbereitungskurs besucht hätte.

Ich schlage vor, man sollte mehr Studienplätze schaffen, damit es keine Konkurrenz um die Studienplätze herrschen würde. Gäbe es weniger Konkurrenz, bräuchte man keine teuren Vorbereitungskurse mehr. Ich bin fest davon überzeugt, dass wir Schüler davon enorm profitieren würden!

97p

 

 

 

 

 

Permanent link to this article: https://www.suomensaksanopettajat.fi/pitkan-saksan-kirjallinen-syksy-2014/