»

Print this Post

Syksyn 2003 saksan ylioppilaskirjoituksia koskeva lausunto

Pitkä oppimäärä

A-saksan koetta pidettiin jälleen hyvin vaikeana. Kentältä on tullut runsaasti vihaisiakin yhteydenottoja (liitteitä esimerkkinä), joissa poikkeuksetta kritisoidaan pitkän saksan ylioppilaskoetta. Opettajien ja YTL:n linjat eivät kohtaa. Pitkää englantia ja saksaa ei ole mahdollista rinnastaa keskenään. Huolimatta siitä, että molemmat kuuluvat germaanisiin kieliin, kielten rakenteet eroavat suuresti ja vaativat opiskelijoiltaan aivan erilaista paneutumista. On ikävää, että saksasta on tulossa – ja on jo tullutkin – Suomessa harvinainen kieli.

Ajatellaan, että kova työ ja ahkeruus palkitaan. Saksan kirjoituksissa käy valitettavasti hyvin usein päinvastoin – kovaa työtä ja ahkeruutta seuraa katkera pettymys. Kun kokeet ovat vuodesta toiseen säännönmukaisesti näin vaikeita, monet opiskelijat siirtyvät kirjoittamaan saksan lyhyenä kielenä (jolloin arvosanajakauma vääristyy) tai jättävät sen kokonaan kirjoittamatta. Opiskelijoiden motivointi ja ”narraus” kokeiden hyvin menemisestä ei valitettavasti mene enää heidän keskuudessaan läpi.

Positiivista kuullunymmärtämisessä oli se, että vaihtoehtoja oli kolme. Samoin aihepiirejä pidettiin mukavina. Sitä vastoin sanasto sekä äänitteessä että vihkosessa oli monissa kohdin opiskelijoille hyvin vaikeaa, esim. wachrütteln (kohta 12), der Vorfall (sanan das Ereignis sijaan, kohta 15), abschlagen (kohta 21) ja ausweichend (kohta 23).

Saksaa kuulee Suomessa valitettavan harvoin ja pääsee puhumaan vielä harvemmin. Siksi ei pitäisi ”kikkailla” opiskelijan päättelykyvyllä kohdissa, joissa vastataan samalla kertaa kahteen kysymykseen tai joissa oikeaa vastausta ei sanota ollenkaan tai vieläpä takerrutaan pikkuseikkaan kuten kohdassa 5 (äänitteessä zwischen den Schulen, vihkossain der Schule). Kuullunymmärtämisen pitäisi olla kuullunymmärtämistä – sehän on jo muutenkin vaikeampaa, kun kokeen tekijä ei näe puhujaa eikä voi esittää tarkentavia kysymyksiä kuten normaalissa diskurssissa. Jotakin näistä kuullunymmärtämisistä kertoo sekin, että syntyperäiset kielenpuhujat harvoin saavat kaikkia kohtia oikein – ja meille kyse on kuitenkin vieraasta kielestä. Samoin tekstin lukeminen äänitteellä ainoastaan yhteen kertaan vaikeuttaa koetta.

Avokysymyksissä oli myönteistä, että niihin sai vastata suomeksi. Kuten edellä, kun samalla kertaa vastataan kahteen kohtaan (kohdat a ja b; d ja e) opiskelijan on stressitilanteessa ja yhdellä kertaa vaikea muistaa yhteensä neljää asiaa, vaikka hän ne ymmärtäisikin.

Kirjallisen osan aiheiden voidaan katsoa olleen nuorille mielenkiintoisia, vaikka ne sanastoltaan olivatkin taas erittäin vaikeita. Osa opettajista tosin kritisoi sitä, että yhtä tekstiä lukuun ottamatta koko vihko käsitteli luonnontieteitä. Suurin murheenaihe oli kuitenkin rakenne, josta tuli hyvin paljon kritiikkiä. Rakenteen ei katsota kaikilta osin testaavan A-saksan keskeistä kielioppia vaan menevän siitäkin yli. Erityisen vaikea oli produktiivinen aukkotesti. Kohtia dessen ungeachtet (vaihtoehto sanalle trotzdem, kohta 51) ja unwiderstehlichen (kohta 53 + 54) pidettiin jopa mahdottomina!

Kirjoitelman aiheet olivat monipuolisia ja tarjosivat jokaiselle jotakin. Tosin keskiverto lukion oppimäärän suorittanut tuskin vielä paljoa pystyy kirjoittamaan talouselämästä (aihe 3). Myös aiheen 4 otsikko oli hieman harhaanjohtava monikkomuotoineen (meine €-(Euro)-Abenteuer mein-muodon sijaan).

Lyhyt oppimäärä

Kokonaisuudessaan B-kielen koe oli sopivampi kuin A-kielen koe – siitä voi selvitä koulutiedoilla.

Kuullunymmärtäminen oli tänä vuonna vaikea, varsinkin kaksi ensimmäistä tekstiä. Lyhyehköt vaihtoehdot helpottivat hieman. Avokysymyksissä monelle opiskelijalle tuli kiire; lyhyen kielen lukijan on vaikea nopeasti sekä ymmärtää kuulemansa että muotoilla siitä ytimekäs vastaus. Suomenkieliset kysymykset olivat paikallaan.

Kirjallisen osan tekstit olivat vaikeahkoja, koska niissä oli paljon vaativia verbirakenteita, esim. partisiippeja. Sanastossa oli outoja sanoja (die Gunst, Obdachlosen, die Schleifmaschine). Monet oudot sanat hämäävät luettaessa, vaikka ne eivät olisikaan olennaisia ymmärtämisen kannalta. Ainakaan ei pidä olettaa, että tällaiset sanat osataan! Avokysymykset vievät nykyisellään suhteettoman paljon aikaa ja voimia abiturienteilta ottaen huomioon sen pistemäärän, minkä niistä saa.

Rakenteissa kysyttiin pääosin keskeisiä asioita kuten pitääkin.

Kirjoitelmien otsikoiden mielekkyys on aina ongelma. Monen abiturientin kielitaito ei riitä ymmärtämään kaikkia otsikoita ja silloin kenties jää jäljelle vain yksi otsikko, jonka varmasti ymmärtää. Onko mahdottomuus lisätä vielä yksi aihe kirjoitelmiin?

Suuri osa opettajista on turhautuneita siitä, että samat ongelmat toistuvat vuodesta toiseen.

Toivomme, että terveisemme menisivät viimeinkin perille ja pystyisimme tekemään yhteistyötä rakentavassa hengessä. Toivomuksenamme on hyvä, kattava, kannustava ja todellista kielitaitoa mittaava ylioppilaskoe.

Helsingissä 10.11.2003

Syysterveisin
SUOMEN SAKSANOPETTAJAT RY.

psta
Pekka Viitanen
hallituksen jäsen

Permanent link to this article: http://www.suomensaksanopettajat.fi/syksyn-2003-saksan-ylioppilaskirjoituksia-koskeva-lausunto/

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.