SUKOL: Yliopistojen todistusvalinnan tulee tukea monipuolista kielten opiskelua » Suomen Saksanopettajat ry

«

»

Print this Post

SUKOL: Yliopistojen todistusvalinnan tulee tukea monipuolista kielten opiskelua

SUKOL on erittäin huolissaan siitä, että yliopistojen todistusvalinta heikentää entisestään opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opiskella vieraita kieliä lukiossa. Esitetyissä todistusvalinnan malleissa ei oteta huomioon kielten opiskelun ja monipuolisen kielitaidon merkitystä.

”Useiden vieraiden kielten opiskelu on merkki sinnikkyydestä ja monipuolisista opiskelu- ja ajattelutaidoista, joita tarvitaan korkeakouluopinnoissa ja työelämässä”, toteaa liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen. Lisäksi kielitaito on taito, jota voi hyödyntää työelämässä heti. Siksi kaikesta osoitetusta kielitaidosta tulee saada lisäpisteitä korkea-asteelle pyrittäessä.

Englannin vankka osaaminen on ehdoton edellytys jatko-opinnoissa menestymiselle. Kahden pitkän kielen opiskelusta pitää saada lisäpisteitä, sillä myös vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten taitajia tarvitaan. Lyhyen kielen ylioppilaskokeen arvosanoista tulisi niin ikään olla hyötyä opiskelijavalinnassa.

Tilastojen valossa kielten yo-kokeisiin osallistuneiden määrä on romahtanut 2010-luvulla. Esimerkiksi lyhyen saksan ja ranskan oppimäärän kokeeseen ilmoittautuneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2007 yhteensä 60 prosentilla. Suomella ei ole enää varaa tehdä päätöksiä, jotka entisestään vähentävät ja yksipuolistavat kieltenopiskelua.

”Jos olemme valmiita panostamaan kieltenopetuksen varhentamiseen, kielten opiskeluun tulee kannustaa myös koulupolun lopussa”, sanoo Karppanen. Todistusvalinnassa käytetyn pisteytyksen lukio-opintoja ohjaavaa vaikutusta ei saa väheksyä.

Universitetens betygsbaserade antagning ska stöda mångsidiga språkstudier

SUKOL är väldigt orolig för att universitetens betygsbaserade antagning försämrar ytterligare studerandenas chanser och motivation att studera främmande språk i gymnasiet. I de föreslagna modellerna för betygsbaserad antagning beaktas inte språkstudier och mångsidig språkkunskap.

”Att studera främmande språk är ett tecken på målmedvetenhet och på att man har en mångsidig förmåga att tänka och studera, kunskaper som behövs i högskolestudier och i arbetslivet” berättar ordförande Sanna Karppanen. Dessutom är språkkunskap en kunskap som genast kan användas i arbetslivet. Därför borde alla påvisade språkkunskaper ge tilläggspoäng vid ansökning till högskolestudier.

För att lyckas bra i de fördjupade studierna är goda kunskaper i engelska en förutsättning. Att ha studerat två långa språk borde ge tilläggspoäng eftersom det också behövs personer som studerat de mindre populära språken. På samma sätt borde också studentexamensvitsord från korta språk spela en större roll i antagningsprocessen.

Enligt statistiken har deltagarantalet i studentskrivningarna sjunkit på 2010-talet. Till exempel har antalet anmälda skribenter i kort franska och kort tyska minskat med 60 procent sedan 2007. Finland har inte råd att göra beslut som minskar språkstudierna och gör dem mindre mångsidiga.

”Om vi är redo att satsa på att tidigarelägga språkundervisningen ska vi också uppmuntra till språkstudier i slutskedet av skolstigen” säger Karppanen. Man får inte underskatta den inverkan som den betygsbaserade antagningens poängsättning har på valet av gymnasiekurser.

lähde: Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL, 17.1.2018

Permanent link to this article: http://www.suomensaksanopettajat.fi/sukol-yliopistojen-todistusvalinnan-tulee-tukea-monipuolista-kielten-opiskelua/

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>