Kaikkien valtakunnallisten kieliyhdistysten puheenjohtajat laativat joulukuussa 2012 yhteisen kirjelmän tulevasta tuntijakouudistuksesta ja sen vaikutuksesta vieraitten kielten opiskeluun sekä ns. vähemmän luettujen kielten opetuksen tukemisesta valtionavustuksella. Kirjelmä osoitettiin opetusministerille.
Kirjelmä:
Perusopetuksen uudessa, 1.8.2016 voimaan astuvassa tuntijaossa vieraiden kielten opetukseen on tulossa useita muutoksia. Yhtenä tuntijakouudistuksen tavoitteena on ollut kieliohjelman monipuolistaminen ja tätä varten on uudessa tuntijaossa kirjattu opetuksen järjestäjän mahdollisuus käyttää valinnaisten A2- ja B2-kielten opetukseen valtion erityisavustusta, mikäli opetus järjestetään minimituntimäärän ulkopuolisena opetuksena. Koska päätöstä ko. erityisavustuksen rahoituksesta ei ole vielä tehty, haluamme me allekirjoittaneet vielä kiinnittää huomiota perusopetuksen uuteen tuntijakoon ja valtion erityisavustukseen liittyviin uhkiin. Huolemme koskee ennen kaikkea suomenkielisen perusopetuksen vieraiden kielten opintoja.
B1-kielen eli toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittamisen siirtyminen 6. luokalle tulee uuden tuntijaon myötä vähentämään erityisesti valinnaisten A2-kielten valintoja. Monelle lapselle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 1–6 on erittäin haastavaa. Jotta perusasteen alaluokkien kielivalintoja voitaisiin todella monipuolistaa, valtion kielenopetuksen monipuolistamiseen tarkoitettua avustusta tulisi mielestämme kohdentaa valinnaisten kielten ohella myös ns. vähemmän luettujen A1- kielten opiskelun tukemiseen.
Perusopetuksen uusi tuntijako tulee johtamaan monissa kunnissa siihen, että koulutuksen järjestäjät vaihtavat vähemmän luettuja A1-kieliä valinnaisiksi A2- tai B2-kieliksi, saadakseen tällä tavoin käyttöönsä valtion erityisavustuksen näiden kielten opetuksen järjestämiseksi. Kaikki edellä mainitut seikat tulevat johtamaan siihen, että englannin jo nyt vahva asema A1-kielenä vahvistuu entisestään. Uuden peruskoulun tuntijaon yhtenä tavoitteena on ollut parantaa Suomen kielivarantoa, mutta näillä toimenpiteillä tavoitteeseen pääsyä ei turvata.
Opetushallituksen Kielitivoli-hankkeen kautta on perusasteen kielivalintoja onnistuttu monipuolistamaan, tosin vaihtelevasti. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta kielivalintojen monipuolistamistyöstä on Tampereen Kielitivoli-hankkeen tulos. Noin 19 % kaupungin 2. luokan oppilaista valitsi A1-kieleksi muun kuin englannin kielen keväällä 2012, kun keskimääräisesti vastaava luku koko Suomessa on viime vuosina ollut noin 4 %. Tampereen kaupungin tulos saavutettiin yhteistyössä koulujen toimijoiden ja päättäjien kanssa ja kielivalintoja koskevia yhteisiä informaatiokäytänteitä yhtenäistämällä. Kieliopintojen aloittaminen ns. rakenteellisesti haastavammalla kielellä tukee oppilaan kieliopintoja jatkossa ja luo hyvän pohjan myös A2-englannin opinnoille.
Hyvän yleissivistyksen käsitteeseen on aina kuulunut myös vieraiden kielten hallinta ja sitä kautta kyky ymmärtää vieraita kulttuureja. Monipuolinen kielitaito on välttämättömyys nyt ja tulevaisuudessa, niin työ- kuin arkielämässä. Me allekirjoittaneet haluamme olla puolustamassa tätä oikeutta.
Allekirjoittajina kieliyhdistysten ja Sukol ry:n puheenjohtajat
1 comment
Englannista on tehtävä mandatoorinen kieli niin kuin muuala Euroopassa. Eräs perhe muutti kahdeksi vuodeksi Saksaan ja lapsilla oli VIISI kertaa viikossa englantia. Espanjakin on herännyt, nyt englanti on mandatoorinen kieli kouluissa.
Suomessa on pakkoruotsia. Tätä vähemmistökieltä puhuu vain 4,8%. Suomi on Itämeren alueen toiseksi puhtain 1-kielinen valtio mutta ainoa virallisesti 2-kielinen.
Englanti ei ole koskaan ollut niin ylivoimainen maailmankieli kuin kykyään ja tästä syystä englantia pitää osata hyvin eikä vain sinne päin.
Erään paikallislehden netissä ruotsinkieliset haukkuvat suomenkielisiä sillä, että ne eivät osaa edes englantia kunnolla.